Kotona

Pääsin kotiin sairaalasta <3 On ihanaa kun saan olla Elsan kanssa ! Molemmilla meillä taisi olla ikävä toisia.

Nyt kirurgian polilla jatkuu hoidot/tutkimukset. Ja saan olla kotona.

Se on tärkeintä.

Ja lääkärin kierrolla lääkäri ei uskonut et iltahoitaja antoi diagnoosin et läskistä kipu tulee. Sanoin sit et voit laittaa mut lihavuusleikkaus lääkärille lähetteen. Mut kuulema läski ei aiheuta kipujani, eli hoitaja teki väärän diagnoosin. Ja toiseksi mulla ei ole tarpeeksi painoa että pääsisin leikkausjonoon tai ees sille lääkärille lähetteellä kun paino indeksi ei ole tarpeeksi suuri.

No pääasia et sit oltiin asiallisia ja hyvä mieli jäi kaikille. Ja se et oon kotona Elsan kanssa <3

Elsa oli kyl tosi väsynyt kun tultiin kotiin :D Nukkunut koko illan. Taisi ottaa ilon irti mummolassa :D Toinen on niin väsynyt nyt <3

Nyt kaikki on hyvin :)

Me nautitaan Elsan kanssa nyt toistemme seurasta ja siitä että ollaan kotona. Kotona oleminen on vain parasta mitä tiedän <3 

Tuleva viikko ei oo ihmeellinen mut yritän jaksaa kutoa koska alkaa tulee kiire.. ja pelkään etten saa kaikkia sukkia tehtyä jouluksi.... pitää ottaa yhden ryhmän yp.lle tietoa mun tilanteesta et nyt ollut näitä vastoinkäymisiä et en ehdi saamaan kaikille valmiiksi :( Harmittaa kun olen luvannut... nyt jatkossa kudon ja sit laitan kuvan ja annan ne eteeenpäin. Koska en nähtävästi pysty kutomaan niin paljoa... jos luet tätä ja olen luvannut sukat, niin olen pahoillani etten etsii saada valmiiksi kaikkia :( 

Me aletaan yöunille Elsan kanssa <3

Voi kipu, kipu ja kipu

Viikonloppu meni ja on maanantain... kello on 01.30 ja pitäis nukkua. Aamulla on diabetespoli ja ei montaa tuntia kun taksi tulee hakee. 

Mulle kuuluu hyvää ja viikonloppu meni kivasti. Elsa vaan on ihan hassu. Ja niin ja mun puhelin meni rikki... Kävin lauantaina ostaa uuden. Mut noh harmittaa paljon mutta ilman puhelinta ei vaan pärjää. Nyt iPhone 6s. 

Ja ainainen ystäväni kipu on ollut 24/7h seurassani. Nyt valvon kipujen takia, mutta myös Elsan. Elsa hyppäsi vessanpönttöön :( Ja onnellinen loppu Elsalle kun pääsi kylpyyn. Elsa rakastaa vettä todella paljon. Lauantaina myös Elsa pääsi kylpyyn. Elsa jaksaa leikkiä ja kieriä vedessä vaikka kuinka kauan. Mutta Elsan kylpy hetki päättyi 00.15...

Nyt Elsa tuhisee vieressäni peiton alla <3

Mutta ne kivut.... Vatsa on niin kipeä vaan. En tiedä miten aamulla kerron hoitajalle kun tulee :( Osasin kertoa vain O&M aikonaan. Nyt pakko vaan kertoa että alamahani on niin kipeä että pitää jotain tehdä. Koska sitä kautta saan ohjeita mille lääkärille menen. Voisin polilla myös mainita. Mut olen kestänyt nyt näitä alavatsa kipuja heinäkuun lopusta asti. Ja en ole valittanut asiasta yhtään. Paitsi nyt.  

Ehdin nukkua jos kohta nukahdan niin 5 tuntia. Aivan liian vähän. Ihminen tarvitsee unta. Ilman unta on haavoittuvaisempi jolloin on vaikeampaa hallita tunteita. Nukkuminen ja syöminen on iso osa haavottuvaisuustekijöitä. Ja yritän aina pitää huolta että minimoin haavoittajuustekijät, niin silloin voin paremmin henkisesti ja myös fyysisesti. 

Nyt kokeilen nukkua... ja huomenna poli ja Respecta... 

Joulu ja auttaminen

Olen stressannut nyt jo joulustani tosi paljon. Tänään hain postista paketin joka sisälsi joulukuusen alusmaton ja kynttilöitä <3 Iso kiitos sinulle joka helpotit stressiäni jo paljon. Myös eileen kirjoittelin yhden todella mukavan ihmisen kanssa ja hän lupasi auttaa joulun järjestelyissä. Olen niin otettu <3 Myös minä saan joulun Elsan kanssa ! Ja se on ihan huippua kaikkien sairaala joulujen jälkeen ! En vaan voisi olla kiitollisempi kun mua yksityis ihmiset ovat auttaneet <3 Kiitos ihan teille jokaiselle jotka olette mua auttaneet. 

Elämän tilanteeni paranee koko ajan. En vaan voisi olla onnellisempi et psyykkinen vointi on ollut vakaa ja tasainen niin kauan. Eilisen vierailuni jälkeen tajuan kuinka oikeesti ison työn tein ja monet teki myös töitä mun eteen että asun omassa kodissani. 

Elämän jano vain kasvaa. Haluan pitkälle ja haluan auttaa muita selviämään. Mutta se työ minkä tein ei ollut helppo. Paljon itkua, verta, huutoa, sumua ja ahdistusta. Paljon myös muuta. Eli 5-6 vuotta suunnilleen meni elämästäni "hukkaan", mutta tapasin sillä matkalla paljon ihmisiä ja kohtaloita ja sain jopa ystäviä. Näin erilaisuutta ja sairauksia paljon. Nyt oikeesti voin sanoa että olen rikas. Olen rikas elämältäni. En vaihtaisi enää päivääkään, mutta tekoja mitä olen tehnyt jättäisin tekemättä.

Nyt viikonloppu ja aion nauttia täysillä ! 

Tänään ollaan Elsan kanssa leikitty paljon <3 

Uutta ja jännittävää

Tänään olin kertomassa sairaudestani eräälle työyhteisölle. Oli jännittävää kertoa mutta rentoa ja mukavaa. Ihana oli kun saa puhua menneessä muodossa. Olen todella onnellinen nykyisestä voinnistani. Sielä kertoessani tajusin kuinka hemmetin onnellinen saan olla että voitin taistelun joka oli viedä hengen. Samalla harmittaa että on liika ihmisiä jotka voi huonosti henkisesti. Mitä ihmettä voisin tehdä että edes yhden elämä helpottuisi ? Päässäni pyörii paljon asioita. Pohdiskelijana tykkään kun asioita pyörii päässä. Tykkään kirjoittaa pohdiskelujani ylös vihkoon. Ehkä pitäisi tännekin kirjoittaa niitä. 

Tykkään kirjoittaa. Varsinkin todella syvällisiä. Elämän tarkoitusta on kiva pohtia. Onko Jumala olemassa ja jos on niin miksi maailmassa on niin paljon pahaa. Mitä kissa sanoisi jos osaisi puhua. Mietin usein mitä Elsa sanoisi minulle jos puhuisi.

Voiko avaruudessa olla elämää... kaikkea tykkään pohtia. Filosofi musta voisi tulla vain sen takia koska pohtiminen on tosi rentouttavaa puuhaa.

Silti oli kiva kertoa elämästäni ja sairaudestani ja sen kanssa elämäsestä. Ja oli kiva vastailla kysymyksiin :) Olisi kiva enemmänkin mennä kertomaan useaan paikkaan. Koska jos yksi asia auttaisi jotakin toista mikä auttoi mus, olisi se parasta mitä tiedän. 

Alkaa väsyttää ja huomenna aamusta fysioterapiaan. Väsyttää :D no kyl mä meen mielelläni kuntosalille treenaamaan. Ja siitä on kiva aloittaa viikonloppu :D

Kuullaan pian :)

Unelmia ja mahdollisuuksia

Elämä osaa yllättää. Myös hyvällä tavalla. Aloin miettiä mikä on tärkeintä. Tärkeintä on että nautin joka päivästä. Musta ei ehkä tule koskaan opettajaa tai eläintenhoitajaa. Voi olla ettei terveys anna periksi mennä töihin saatin kouluun. Yritän nyt koulua. Mutta jos en selviä niin lopetan. Ja en ajattele mitä muut ajattelee. Mä en voi sairauksille mitään. Mulle on ammattia tärkeämpää olla onnellinen. En aio kuluttaa itseäni loppuun ja sairastua pahemmin. Työni on pitää itsestäni huolta. Nyt viikonloppu on mennyt tosi kovien kipujen kanssa ja vieläkin jalka on todella kipeä. Pakko sinnitellä ! Huomenna on Elsalla eläinlääkäri. Saa vahvistus rokotteen.

Elsa on syy kaikkeen miksi jaksan ja kestän <3 Liian täydellinen vauva ! 

Haluisin tehdä Viron matkasta oman postauksen. Ja tuun tekemään. Eli sain Viron matkan lahjoituksena <3 Kiitos vieläkin kaikille jotka sen mahdollisti <3 Vielä on karkkia laivalta paljon :) Ja sain ostettua Virosta värityskirjan ja värikynät ja olen väritellyt paljon :D 

Nyt pitäis alkaa kutomaan vauhdilla että saan monille sukat jouluksi ! <3

Ja myös kysymyksiä voi jättää niin voisin joskus vastailla niihin että teen oman postauksen kysymyksiä varten :)

Kipu ja muuta

Harmittaa, särkee ja itkettää. Vasen jalka todella kipeä. En jaksaisi tätä kipua. Mutta pakko jaksaa. Mulla Elsa <3 Elsa tarvitsee rakkautta, ruokaa, vettä, huomioo, leikki kaveria, paljon rapsutuksia, herkkuja ja ennenkaikkea Elsa tarvitsee mua <3. Elsa on rakas !

Elsa osaa noutaa palloa, istua kun pyytää ja osaa antaa tassua. Eli mulla taitaa kissan sijasta olla KisKoi. Eli kissakoira. 

En vaan jaksa valittaa tännekään kivustani. Joten aion kertoa mitä olen tehnyt viikolla :)

Torstaina ystäväni oli yötä ja juotiin glögiä ja nautittiin vaan ihanasta syksystä ja joulua odottelen. Naurettiin vatsat kipeäksi ja oli ihana ilta. Kiitos J <3

Perjantaina olin fysioterapiassa ja suuntasin toisen ystäväni luo viettämään iltaa <3 kiitos L kun sain tulla ja kiitos herkuista ja seurasta :) Pitää ottaa uusiksi <3

Nyt lauantaina olen vaan katsonut telkkaria ja leffoja. Leikkinyt todella paljon Elsan kanssa. Ja myös Elsa on nauttinut rennosta olosta sylissäni kehräten <3

Myös olen miettinyt paljon asioita. Ehkä nyt on se aika kun vähän on ikävä muutamaa ohjaajaa... mutta eiköhän tänä tästä. Ja ensi viikolla olen menossa kokemusasiantuntijaksi kertomaan sairaudestani. Jännittää !

Ja mietin joulua... ehkä vain vietetään Elsan kanssa oma joulu :) Yritän etten stressaa joulua... mutta 4 joulua sairaalassa yksin 2010&2015 olen viettänyt joulua perheen kanssa... mutta monta joulua yksin mutta eihän siihen ole kukaan voinut vaikuttaa. Mutta nyt lohduttaa ajatus että mulla on Elsa <3 Vaikka itku varmasti tulee kun kaverit laittaa Facebookin joulukuvia ja mä olen Elsan kanssa... aikuisena olo ei ole aina kivaa. Vaikka muuten nautin täysillä ! Mutta juhlapyhät on ne pahimmat kun joutuu olee niin usein yksin :/....

Jos kukaan tietää onko mitään Espoossa joulu juttuja joihin voisi osallistua niin saa kertoa :) 

Nyt lopetan joulusta stressaamisen ja otan Elsan kainaloon ja elokuva pyörimään :D 

Ihanaa lauantain iltaa kaikille ! :)

Ja ihana seinätarra ja ympärille tulee perhosia :) 

Pohdintaa

Kello on jo 00.07 en saa unta. Olin tänään toimintaterapeutin luonna. Paljon jäi sieltä mielen päälle. Ehkä kuolema on se mitä mietin eniten juuri nyt. Miksi mä unohdan pistää insuliinia ? Miksi, miksi ja miksi ? Loputon miksi... Tiedän että elämä on rajallinen aika kaikilla. Mut se ei ole reilua kuka saa olla kauan ja kuka joutuu lähtemään täältä. Tiedän itse hyvin ettei mun elämä tule olemaan enää pitkä. Mutta aikaa ei pystytä sanomaan kuinka kauan. Ja ehkä mua harmittaa et perhe ja ystävät ei halua myöntää tätä tosi asiaa. Mut harmittaa kun en ole paljoa puhunut heille missä mennään. Enkä mä ees osaa. Itse voin hoitamalla itseäni lisätä niitä vuosia. Mutta harmittaa se etten muista aina niitä insuliinejä. Eikä se et jää ottamatta niin siihen ei yksin kuole. Mutta mulla kävi lääkäri kotona joka sanoi "sä et tässä kauaa asu jos et muista lääkkeitä, meet fyysisesti huonoon kuntoon". Se on totta :( 

Nyt mä yritän parhaani muistaa hoitaa itseäni. Vaikka on päiviä kun on olo että olen terve ja terästä, niin pakko mun on myöntää että pysyn terveempänä kun muistan insuliinit pistää. En ole sarjakuvan kuolematon supersankari vaikka olen kuoleman voittanut 4 kertaa niin että kukaan ei uskonut et selviän. Olen silti ihan yhtä hauras kuin kaikki. 

Tänään mietin syitä miksi elää toimintaterapeutin luonna. Suurin syy on  perhe ja ystävät. Ja vielä suurempi on halu elää. Nähdä, nauraa, itkeä, raivota, iloita, olla onnellinen, Elsan kasvu, ja muistot <3 Myös kaksi pientä ihmistä ovat myös suurimmista syistä <3 Ne kaksi pientä ihmistä on elämäni suurimmat silti. Toivo ja ilo. Niitä ne mulle merkitsee ylikaiken. Ja noi kaksi pientä tyyppiä sanoin ekaksi syyksi haluta elää. Ne tuli suustani niin selvästi ulos ja huomasin monta muutakin syytä kuin toivo ja ilo mikä heistä mulle heijastuu.

Älkää pelätäkö en ole kuolemassa nyt. Nyt voin henkisesti hyvin. Ja somatiikkaan on hoidot. Ja suurin hoito olisi se itsehoito. Olen siitä onnekas etten joudu siltikään yksin pärjäämään. Kotihoito auttaa aamulla ja avustaja illalla. Ja tarvittaessa kotihoito myös tulee illalla. Saan niin paljon apua että uskon niiden avulla eläväni vielä pitkään. 

Haluisin luvata kaikille etten kuole koskaan. Sitä en voi luvata. Mutta lupaan hoitaa itseäni ja ottaa hoidot vastaan mitä tarjotaan. 

Vielä on monta polkua kulkematta, monta naurua nauramatta, monta itkua itkemättä ja monta muistoa tekemättä.

Tuli olo pohtia koska oikeesti tänään käynnillä terapeutti sai mut miettimään näitä tosissaan. En voi enää olla se vahva super sankari joka voittaa kuoleman kuoleman jälkeen. Olen ihminen ja on vain huolehdittava itsestäni. Sen pystyn tekemään ja sillä tavalla olla oman kehoni super sankari !

Toivottottavasti vielä joku seuraa blogiani :)

Loppuun kuva Elsasta joka on elämäni keskipiste <3 Tämän tytön takia jaksan tehdä mitä vain <3

Uusi tuulia, muutoksia ja murheita

Moi, anteeksi etten ole kirjoittanut pitkään aikaan mitään. Muutto meni hyvin mut silti koko ajan ollut jotain. Tuntuu ettei vuorokaudessa ole tarpeeksi tunteja.

Mistäköhän aloittaisin. Muutto meni ja hyvin on alkanut elämä omassa kodissa. Hoitokotiin ei ole ikävä. Mulla käy kotihoito joka päivä ja mulla on avustaja. Saan paljon apua ja tuntuu että pärjään paremmin kuin ennen. Fysioterapia jatkuu taas pitkän tauon jälkeen. Huomenna alkaa laser hoito Töölön sairaalassa. Eli arki pyörii.

Mun elämässä on paljon hyvää ja ihania asioita tapahtunut. Mulla on kissa Elsa ❤️

Sitten pääsin ekaa kertaa jalan vammautumisen jälkeen ratsastamaan ja ajamaan shettiksellä <3

Pääsin tallinaan <3 Kiitos teille kaikille jotka mahdollisti matkan mulle <3 Ihana  reissu ja tosi hyvä seura ja kaikki oli kohdillaan <3

Mut sit on murheita myös... mun munuaiset ei kauaa tai edes maksakaan ei kestä jos en saa diabetestä haltuun ja tasapainoon. Vaikeeta kun lähimuisti on huonoa. 

Mutta Elsa on maailman ihanin ja rakkain mulle <3 

Ratsastus ja ajaminen sai mulle tunteen että elän ja olen terve <3

Matka oli mulle unelma jota en uskonut enää kokevani ja sain ostettua karkkia ja söin Tallinnassa hyvää juustokakkua :) ja tosiaan tän matkan mahdollisti mulle ihmiset jotka ovat mulle enkeleitä kun halusivat auttaa, kiitos <3

Koulu alkaa 24.10 mutta pelkään etten vielä ole koulu kunnossa...

Ja toinen nyt oon ollut kuumeessa ja selkä kipeenä......

Mä koitan ryhdistäytyä kirjoittamaan. Ja kommentoikaa jos haluatte et kerron jostain enemmän :)