lauantai 14. tammikuuta 2017

Asiat järjestyy aina jotenkin

Moi, Elsan vointi vaihtelee tosi paljon päivän aikana. Huutaa ja kouristaa ja sit on hiljaa ja nukkuu. Yrittää leikkiä muttei jaksa paljoa, mutta yrittää enemmän. Mua sattuu katsoa kun toinen kärsii. Välillä tekisi mieli itkeä kun sydän särkyy kun toisella on kamala olo. 

Nyt se tunne että itkisin ja luovuttaisiin niin on poissa. Tiedän että mua autetaan jotta Elsa saa apua ja leikkauksen. Enää en itke etten pärjää. Pärjään kyllä  kun saan apua jotta Elsan ei tarvitse kärsiä. Suuri kiitos kun en jää yksin. Kiitos sinulle tiedät kyllä kuka niin kiitos, iso kiitos.

Mä en murehdi enää kuin vain siitä että saan Elsan täysin kivuttomaksi. Ja toivon että asiat menee niin että leikkaus onnistuu ja voin jättää tämän ison kiven pois elämästämme.

Haluan vain että voin taas Elsan kanssa nauttia elämästän rennosti ja leikkiä, nukkua vierekkäin saman peiton alla. Katsoa elokuvia. Heitellä palloja, pehmolelu painia ja herkkujen metsästystä ja rentoa yhdessä oloa. 
Tämä kaikki on kohta pian mahdollista ❤

Olen onnekas että saan apua vaikeeseen elämäntilanteeseen, kiitos ❤

Väsymys painaa eikä kirjaimia erota, käyn nukkumaan ja kirjoitan paremmin kun olen saanut levätttä. Olen valvonut liikaa Elsan kanssa. Autan häntä hieromalla lihsksia jotta Elsa rentoutuu. Ja nyt Elsakin nukkuu ja nukahdan minäkin.


Kiitosn❤❤❤❤

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti