Sairaalassa oloa mutta nyt kotiin sairaala ?

Olen ollut reilu viikon taas osastolla. Ensimmäinen yö oli ratkaiseva että mitä käy. Sokerikooma tai kuolema kävi lähellä. Mutta onneksi sairaalassa hoidettiin valvonta osastolla mua ekat vuorokaudet ja sitten pääsin osastolle. 

Ollaan keskusteltu mun hoidon linjauksista hyvin ja olemme päässeet yhteisymmärrykseen mikä olisi nyt parasta. Olen pääsiäisen pyhistä juhannukseen kaikki pyhät ollut osastolla. 3 kertaa olen ehtinyt olla kotona vähän aikaa.

Ensi hätää oli viime viikon torstaina leikkurissa ja mulla laitettiin kiiresti cv katetri kaulaan.

Mutta jostain syystä pistos kohta jäi vuotamaan sisälle sekä ulospäin. Kaulan sisälle kehittyi iso hematooma jonka vuoksi lisähappea olen tarvinnut. Sekä tablettien niulaisu mahdotonta. Tai ruokien. 

Tai pystyn imeskelee hedelmäpastilleja joita ystäväni ja hänen lapset toivat mulle ja viettivät juhannusaaton iltaa sairaalassa kanssani. Kiitos teille ihanat <3 Ja sain tyttöjen leipomaa kakkua :) Nam oli hyvää ! Pitää kysyäkin heiltä jos voisivat leipoa mulle joskus sellaisen kakun kotiin ;)

Mutta nyt sairauteni on jossain ihme tilassa jota kukaan lääkäri ei osaa selittää. 

Mulla on diabetes joka hankaloittaa tilannetta. Sokerit ei pysy vaikka söisin mitä. Mikään ei tunnu imeytyvän. 

Päädyttiin nyt hetkeksi ennen uusien suunnittelua niin kokeilemaan suonen sisäistä ravitsemusta ja nesteytystä. 

Ja tarkoitus olisi tänään päästä kotiin. Sen mahdollisti tiistaina ollut uusi leikkuri keikka. Nyt mulle laitettiin picc-katetri.

Ja tätä voi pitää noin 2-vuotta paikoillaan. Ja mulla katetrin pituus mun sisällä on 47cm.

Vähän tietoa mikä on picc-katetri.

Ja laitan nyt kuvan mun picc-katetrista kun hän on töissä. Eli valkoisesta letkusta tulee nutriflex lipid special ja kirkas on ihan perus ringer neste.

Ja tänään kotiin ja sielä saan ravinnon ja nesteet picc-katetrin kautta. Mun pelastus että saan olla kotona.

Ainoa mikä huolettaa on ettei suoneen voida laittaa ravintoa pitkään. Ja mikään ei imeydy. Puhuttiin ravitsemusterapeutin kanssa peg letkusta mutta sitä ennen pitää tutkia ohutsuoli josko sielä imeytyisi että jos häiriö olisi vain vatsalaukussa. 

Päivä kerrallaan elelen vaikka pelottaa tää iso romahdus mun voinnissa. Ehkä nyt se kuoleman pelko on suuri ja toivon että aiheeton. Toivon viisautta lääkäreille js ennenkaikkea ymmärrystä mua kohtaan. 

Nyt on aamu ja kotiin meno olisi tänään js olen onnellinen että mun toiveitani kuunneltiin. Mun toive oli että

Saisin olla kotona ja se toteutui :) Kiitos sairaalan lääkäreiden ja hoitajien <3

Kohta kesäkuu ohi jo... kesä menee nopeasti.

Ja iso kiitos kahdelle jotka mahdollisti mulle risteilyn koska se on tässä kuussa päästänyt mut hetkeksi pois tästä rumbassa. Kiitos <3