Elsan ja Ellin kanssa leikitty ja makoiltu viltin alla. Mun kaksi rakasta energia pakkausta.
Ollaan otettu rennosti ja oltu vain.
Lauantaina mun siskon lapset kävi ja niin outoa huomata kuinka he ovat jo isoja. Muistan vielä niin hyvin kun olivat vauvoja <3 Nyt koululainen ja eskarilainen, mun rakkaat <3 Olen maailman onnellisin täti siitä kuinka paljon he välittävät musta ja minä heistä <3 Silti salaa toivon että eivät kasvaisi enää. Mun pikkuiset ja sydän on hämillään kun toinen jo koulussa ja alkaa olee koko ajan itsenäisempi. Mulle kaksi maailman rakkainta ihmistä <3
Mutta viikonloppu mennyt hyvin :) Paljon olen miettinyt asioita. Menneisyyttä.
Muistan yläasteella ollessa sain paljon ilkeitä sanoja siitä että olin usein kipeä ja oli jalka vammaa jne. Jotenkin joidenkin lauseet on jäänyt pistävänä piikkinä sydämeen. Olin onnekas kun vaihdoin ysillä koulua joilloin sain enemmän ystäviä ja kukaan ei muistaakseni sanonut ilkeästi mulle. Meillä oli hyvä henki uudessa koulussa :) Mutta toisessa koulussa mua lytistettiin. Toki oltiin kaikki teinejä ja olen varmasti itse sanonut ihan yhtä tyhmästi. Mutta mun sairasteluun koskevat kommentit satutti. Nykyään olen toisten autettava liikuntavammainen ja monisairas. Mä en koskaan päässyt sinne minne halusin. Mutta onnellinen olen kaikkien niiden puolesta jotka saavat tehdä sitä mistä unelmoivat <3 Jotenkin Sannin versio "timantin on ikuisia" sai mut miettimään näitä ja tajusi että unohdan kaiken ja ajattelen jokaisesta hyvää niin ei satuta enää mikään :) Ja en ymmärrä miksi ne asiat ovat vuosia hiertäneet mua. Sillä en koe et joku vihaisi mua suunnattoman paljon. Mutta uskon että monet ovat kyllästyneet sairasteluun. Koska minäkin olen kyllästynyt. Toivon että voisin unohtaa sairauteni vielä joskus :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti